PÄIVITETYT SIVUT
Tukijat 20.12
Tiedotteet 19.11
CUP-pisteet 13.11
Pyöräilytulokset 23.10
YLE Urheilu 22.10
Pirkanmaa 28.09
Videot 28.09
Viikkotempot 07.09
Myydään ostetaan 07.05
Aamulehti 08.03
 

Neuvoja pyöräilystä ja välineistä, sekä harjoittelusta, jos jaksat lukea.

 

Vakiorungot ja mittojen mukaan tehdyt pyörät.
Kun ostaa sarjavalmisteista pyörää (myös kilpapyörää) ja valitsee erilaisista runkokorkeuksista sopivaa pääsee perille siitä, miltä valmistaja kuvittelee keskivertopyöräilijän näyttävän ja miten tämä käsitys vaikuttaa yläputken pituuteen ja rungon muuhun geometriaan.
Jos ajajan mitat poikkeavat suuresti tästä pyöräilijän mallikappaleesta, voi toivoa säätämällä ja osia valitsemalla lyötävänsä itselleen sopivan ajoasennon.
Mutta jos tilaa pyörän mittojen mukaan saa varmasti itselleen soveltuvan yksilön. Valmistaja kasaa pyörän tilaajan esittämien kehonmittojen ja omien polkupyörän mittasuhteita koskevien käsitystensä perusteella, tuloksena on yleensä miellyttävä yllätys.
yksilöllisesti kootut pyörät voidaan jakaa kahteen ryhmään, antakaamme niille vaatealalta lainatut nimet:
Räätälöidyt pyörät ja mittatilauspyörät.
Räätälöidyssä pyörässä myös itse runko on rakennettu tilaajan mittojen mukaan. Mittatilauspyörässä sen sijaan valitaan ensin runko käytettävissä olevasta valikoimasta (jossa on parhaassa tapauksessa jokaisessa korkeusryhmässä myös eri kulmilla varustettuja, eripituisia runkoja) ja valitaan siihen sitten varusteet (mutkan malli ja –pituus, polkimet jne) tilaajan fyysisten ominaisuuksien perusteella.
Siitä minkälainen oikein rakennetun pyörän tulee olla on monia erilaisia käsityksiä. Silti pyöränsuunnittelijat toimivat tiettyjen yhteisten periaatteiden mukaisesti. Kootessaan pyörää tietylle henkilölle he pitävät lähtökohtanaan kyseisen pyöräilijän ruumiinmittoja. Sarjavalmisteista kilpapyörää voi muuttaa tai säätää ajajalle sopivaksi noudattamalla eräitä yksinkertaisia sääntöjä.
Rungonkorkeuden mittaamiseen käytetään yksinkertaista tapaa, seisotaan hajareisin-pyörä haarojen välissä ja nostetaan se ylös. Tässä tilanteessa mitataan nyt se mitta väli joka on pyörän renkaiden ja maan välissä, se saa olla 2-5 senttiä. Tämä luultavasti alun perin turvallisuussyistä määritelty mittaustapa antaa melko tarkan tuloksen esim. retkipyörän oikeaa kokoa haettaessa.
Ranskalaisen kilpapyöräilijän Jagues Anguetilin kirjassa Cyclisme on taulukko runkokorkeuden valintaa varten. Se ei ota huomioon, että yhtä pitkillä ihmisillä saattaa olla hyvinkin eripituiset jalat, mutta on silti kiintoisa

 

ANGUETILIN taulukko.

Pyöräilijän                          Suositeltava

pituus                                  rungon-

senteissä                           korkeus cm                      tuumaa

 

160-165                              51-53                                  20

165-170                              53-55                                  21

170-175                              55-57                                  22

175-180                              57-58                                  23

180-185                              58-59                                  23-24

 

Kolmas kaava satulaputken korkeudelle: Etäisyyden polkimen pinnasta satulan yläpintaan tulee (erään klassisen tutkimuksen mukaan) olla 1.09 x jalan sisäpituus. Useata asiantuntijat pitävät oikeana pienempää kerrointa, 1.06. Kun vähennät näin lasketusta satulan ja polkimen välisestä etäisyydestä poljinkammen pituuden ja satulan korkeuden-yleisimmän ohjeen mukaan yhteensä 25 cm eli 10 tuumaa, saat käyttökelpoisen lukeman valintasi lähtökohdaksi. Voit ehkä valita hieman pienemmänkin rungon. Kilpapyöräilijöiden keskuudessa suuntaus on ollut kohti matalampia runkoja.
Olemme jo esittäneet, miten rungon korkeus lasketaan käyttäen lähtökohtana satulan korkeutta. Kun satulan korkeus on oikea, satulatolpan tulee nousta n. 10 cm pystyputken yläpuolelle, kun rungon korkeus on oikea. Tämä merkitsee, että satulan yläpinnan tulee olla n. 15 cm pystyputken yläpuolella.
Yksinkertaisin tapa satulakorkeuden laskemiseksi on se, että etäisyyden poljin-satula tulee olla 106-109 % jalan sisäpituudesta, kun poljin on alimmassa asennossaan. Istumalla satulassa ja laittamalla kantapää polkimelle tämän ollessa ala-asennossa jalan tulee olla suorassa.

 

Ohjaustangon etäisyyttä ajajalle sopivaksi ja kohtuullisesti oikeaan etäisyyteen haettaessa on hyvä se mittaus tapa jolla istutaan satulassa ja ajoasento on ns. alaotteella, tässä asennossa oltaessa ohjaintangon ja etupyörän navan tulisi olla samassa linjassa kun katsoo alas. Jos se ei toteudu niin on syytä tarkastaa ”stemmin” eli ohjainkannattimen mittaa. Mieluimmin se saa olla hieman lyhyt kuin pitkä. Yksinkertaisesti se on niin että, kun istut pyörän päällä ja otat alaotteen niin siinä on ns. hyvä olla. Väärillä mitoilla oleva pyörä kun saa selän ja olkapäät ja niskan kipeäksi.

 

Näillä säädöillä ja mittauksilla saa pyörästä kyllä itselleen erittäin hyvin istuvaksi, tai istuttavaksi.

 

Vakiintunut kaava polkupyörän välityksen osoittavan luvun eli ns. välivaihdon laskemiseksi on seuraava

 

Välitykset

keskiörattaan                       pyörän halkaisija

hammasluku             X              tuumissa

välivaihto= -----------------------------------------------------

takarattaan hammasluku

 

Saatu luku ei sinänsä merkitse mitään, se kelpaa vain vertailuun. Pyörän halkaisija on mukana vain siksi, että vertailuun voisi osallistua pyöräkooltaan erilaisia polkupyöriä.
Varsinainen välitys on tietysti keskiörattaan hammasluku jaettuna takarattaan hammasluvulla:

 

keskiörattaan hammasluku

välitys =  ---------------------------------

takarattaan hammasluku

 

Tämäkin luku sopisi hyvin välityksen ilmaisemiseen, koska jokseenkin kaikissa kahdeksan- tai kymmen vaihteisissa pyörissä on 27 tuuman pyörät.
Poikkeuksia on, muuta ne ovat harvinaisia. Nyt puhumme siis pyörän nimellishalkaisijasta.
Oletetaan että, keskiörattaassa on 52 hammasta ja takarattaassa 13 hammasta. 52/13 = 4. Kun siis polkimia poljetaan tällä erittäin suurella välityksellä yksi kierros, takapyörä pyörähtää neljä kierrosta.
Tuumissa ilmoitettu välivaihto on siis 4x27” = 108 ”. Jos keskiörattaassa on 45 hammasta ja takarattaassa 15 hammasta, välitykseksi saadaan 45/15 =3: takapyörä tekee siis kolme kierrosta yhdellä kammenkierroksella.
Välivaihto on 3x27 = 81”.
Välityksen ilmaiseminen em. tuumalukuina on peräisin Englannista ja sitä on käytetty perinteellisesti Suomessa niin kuin muissakin pohjoismaissa puhutaankin ajamisesta >>isoilla tuumilla>> tai >> pienillä tuumilla>>.
Perinneystävällisen henkilön kannalta tuumaluvulla on sekin etu, että se luo suoran yhteyden muinaisiin pyöriin, joissa polkimet olivat suoraan etupyörän akselilla: kun tällaisen polkupyörän halkaisija on 65” eli 165 cm, sen välivaihto on juuri tämä 65”.
Ranskasta on peräisin toinen järjestelmä. Sen mukaan välityksen ilmaisee se matka, jonka polkupyörä kulkee yhdellä kammenkierroksella, ilmoitettuna senttimetreissä. Tämä luku- jota voisi sanoa vaikka etenemäksi lasketaan seuraavasti:
Keskiörattaan hammasluku x pyörän halkaisija senteissä x 3,14
takarattaan hammasluku
Renkaan nimellishalkaisija 27” = 68,6 cm. Renkaan todellinen läpimitta tietysti vaihtelee sen ilmatilan suuruudesta riippuen ja painumakin vaikuttaa asiaan. Käytännön tarpeisiin soveltuva likiarvo on 68,0 cm. Oheisessa taulukossa esitetyt etenemälukemat on laskettu tätä arvoa käyttäen.
Joskin meillä ollaan hyvää vauhtia siirtymässä senttilukemiin, tuumalukemina ilmoitettu välivaihto lienee käytännössä yleisin.
Siksi käytetään tuumalukuja. Tuntuu siltä tällä hetkellä, että nykynuoret ei tiedä mitä on nämä tuumaluvut. ja miten se lasketaan.

Perinteinen välivaihtotaulukko, välitykset ilmoitettu >>tuumissa>>

 

Keskiörattaan hammasluku

 

 

40

41

42

43

44

45

50

51

52

53

54

55

 

 

11

98

100

103

105

108

110

122

125

127

130

132

137

12

90

92

94,5

96.7

99

101

112,4

114,7

116

119

121,5

123

14

77

79

81

83

84,8

87

96

98

100

102

104

106

15

72

75,6

77,4

79

81

83

90

92

93,5

95

97

99

16

67,5

69

71

73

74,2 

76

84

86

88

89,4

91

93

17

63,5

65

67

68,3

70

72

79,5

81

82,6

84

85

87

18

60

61,5

63

64,5

67,5

69

76,5

78

79,5

81

82,5

84

19

57

58

59,7

61

62,5

64

71

72,5

74

75,3

77

78,2

20

55

56

58

59

61

62

69

71

72

73

75

76

21

51,4

52,7

54

55,3

56,6

57,8

64

65,6

67

68

69,4

71

22

49

50

52

53

54

55

63

64

65

67

68

69

23

47

48

49

51

52

52,8

59

60

61

62

63

65

24

46

47

48

49

50

51,8

56

57

58,5

60

61

62

 

Ei näiden lukujen kovin kaukana pitäisi olla.
MANNERMAINEN välitystaulukko
Lukema ilmoittaa etenemän metreissä.

Takarattaan hammasluku

 

 

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

 

 

40

7.12

6.57

6.10

5.69

5.34

5.02

4.50

4.27 

4.07

3.88

3.71

3.56

3.42

41

7.30

6.73

6.25

5.84

5.47

5.15

4.86

4.60

4.37

4.17

3.98

3.80

3.64

42

7.47

6.90

6.40

5.98

5.60

5.27

4.98

4.72

4.48

4.27

4.07

3.90

3.73

43

7.65

7.06

6.56

6.12

5.74

5.40

5.10 

4.83

4.37

4.17

3.99

3.82

3.67

44

7.83

7.23

6.71

6.26

5.87

5.52

5.22

4.94

4.70

4.47

4.27

4.08 

3.91

45

8.01

7.39

6.86

6.40

6.00

5.65

5.34

5.05

4.80

4.57

4.37

4.18

4.00

50

8.90

8.21

7.63

7.12

6.67

6.28

5.93

5.34

5.08

4.85

4.64

4.27

4.10

51

9.07

8.38

7.78

7.26

6.81

6.40

6.05

5.73

5.44

5.18

4.95

4.73

4.54

52

9.25

8.54

7.93

7.40

6.94

6.53

6.17

5.84

5.55

5.04

4.83

4.62

4.44

53

9.43

8.70

8.08

7.54

7.07

6.66

6.29

5.95

5.66

5.39

5.14

4.92

4.71

54

9.61

8.87

8.23

7.69

7.20

6.78

6.40

6.07 

5.49 

5.01

4.80

4.61 

4.43

 

Ei pitäisi olla kaukana näidenkään lukujen.

Minkälaisia välityksiä tarvitaan?
Välitysyhdistelmää valittaessa on otettava huomioon monia seikkoja:
- minkälaista pyöräilyä harrastaa
- kunto
- onko ajatellut kuljettaa pakkauksia
- minkälainen pyörä
- mitkä välitykset käyvät vaihteeseen.

Äärimmäisen tiukka yhdistelmä on 13-14-15-16-17-18 hammasta. Nykyaikana on sitten jo kymmen lehtiset takapakat joissa on välitysvaihtoehtoja huomattavasti enemmän.
Suhteellisen tasaisessa maastossa ajetuissa yhteislähtökilpailuissa tavallinen yhdistelmä on tuo edellä mainittu.
Pakkausten kanssa vuorille lähtevälle matkapyöräilijälle taas sopii esimerkiksi yhdistelmä 52-38 ja 14-17-19-22-27. Yhdistelmällä 38-27, toisin sanoen 38 tuumalla voi jo odottaa selviävänsä pahimmistakin nousuista. Jos lähtee Alpeille tandempyörällä, suositellaan vielä tätäkin hitaampia välityksiä. Näin pienet välitykset ovat englanniksi ”Granny`s gears” – isoäidin vaihteet.
Kuntopyöräilijöistä monet käyttävät liiankin kilpailuhenkisiä välitysyhdistelmiä. Tällä ei tietysti tarkoiteta niitä harvoja kuntoilijoita, jotka pystyvät ajamaan 50 km alle 1.15 (40 km/t keskinopeudella), ja joilla on aikaa yllä pitää tällaista kuntoa.
Viisasta on valita ainakin aluksi yhdistelmä 13-14-15-17-19-21 taikka 14-16-17-18-20-22, jollaisia saa valmiina ja jotka voi yhdistää rattaisiin 52-42. Pahaa ei tee vielä tätäkin kevyempi yhdistelmä, esim. 14-16-18-20-22-24. Lähdetään siitä, että nopeasti pyörittämällä tulee käyttäneeksi keskimmäisiä rattaita eniten.
Keskimääräinen, hyvin harjoitellut kuntopyöräilijä tarvitsee ennen kaikkea muutamia vaihteita alueelta 75 – 90” pystyäkseen pitämään hyvää vauhtia tasaisella ja lisäksi muutamia keveitä vaihteita selviytyäkseen ylämäistä ja vastatuulesta polviansa rasittamatta. Yhdistelmässä 13-14-15-17-18-19 hänellä on jo kolme ylivaihdetta, joita hän ei tarvitse juuri koskaan. Yksi tällainen riittää hyvin.
Sama se on näillä nykyajan kymmen lehtisillä pakoilla.
Retki- tai matkapyöräilijälle on paljon iloa siitä, että yhdistelmässä on joitakin todella kevyitä välityksiä, joilla nousee mäet repimättä 15-20 kg painavien pakkausten kanssa.

MITEN LUJAA PYÖRÄ KULKEE ?.

Jos sinulla ei ole mittaria pyörässäsi mistä voit katsoa nopeuden, voit sen myös laskea, käyttäessäsi erilaisia tuumia eli välityksiä.
On olemassa taulukoitakin näistä polkemisnopeuksilla eli ”kandenseilla”, kuten asia useimmissa kielissä ilmaistaan. Taulukoissa on oletettu, että pyörän halkaisija on 68 cm. Jos 27 tuuman pyörässäsi on avorengas, sen todellinen ulkohalkaisija on 70 cm, jolloin pyörä kulkee hieman taulukoissa esitettyä lujempaa, muuta on vastaavasti raskaampi polkea. Todellisen nopeuden voi laskea kertomalla taulukon luvun luvulla 70/68=1.03. 60 kammenkierrosta on tietenkin 120 polkaisua, 70 kammenkierrosta 140 polkaisua jne.
Taulukon arvot pätevät, jos pyörän halkaisija on kuormitettuna tarkasti 68 cm ja jos poljet tarkasti esim. 70 kierrosta minuutissa.
Muuten se antaa vain käyttökelpoisia likiarvoja. Taulukon päätarkoitus on kuitenkin olla lisätodisteena siitä, miten tärkeää on, että JALAT LIIKKUVAT NOPEASTI.
Kuntoilijalle ja myös kilpa-ajajalle kohtuullinen pyöritysnopeus on 60 – 90 kammenkierrosta minuutissa – 90r/min on jo oikein hyvin.
Yleensäkin kannattaa painaa alitajuntaan se, että pyöräily on nopeaa ”kevyttä” pyöritystä

Pyöritysnopeus

 

 

60

70

80

90

100

110

120

 

tuumat

 

 

 

 

 

 

 

56

15.9

18.6

21.2

23.9

26.5

29.2

31.8

58

16.5

19.2

22.0

24.7

27.5

30.2

33.0

60

17.0

19.9

22.7

25.6

28.4

31.3

34.1

70

19.9

23.2

26.5

29.9

33.2

36.5

39.8 e.42x16

76

21,6

25.2

28.8

32.4

36.0

39.6

43.2

80

22.7

26.5

30.3

34.1

37.9

41.7

45.5

82

23.3

27.2

31.1

35.0

38.9

42.8

46.7

86

24.4

28.5

32.6

36.7

40.8

44.9

48.9

90

25.6

29.9

34.1

38.4

42.7

46.9

51.2 e.53x16

94

26.7

31.2

35.6

40.1

44.6

49.0

53.5

96

27.3

31.8

36.4

41.0

45.5

50.1

54.6

100

28.3

33.2

37.9

42.7

47.4

52.2

56,9

102

29.0

33.8

38.7

43.5

48.4

53.2

58.1 e. 53x14

108

30.7

35.8

41.0

46.1

51.2

56.3

61.5 e. 52x13

 

 

Kun takarattaassa on 27 hammasta, tuumissa ilmoitettu välivaihto on sama kuin keskiörattaan hammasluku. Jos takaratas ja keskiöratas ovat yhtä suuria, välivaihdoksi tulee 27” eli takapyörä pyörähtää kerran ympäri yhdellä kammenkierroksella.